MELKEIN PUOLI VUOTTA TIIVISTETTYNÄ!

KESÄKUU

Kesäkuussa meillä oli pariviikkoinen kuusentaimien istutusurakka. Karvatassut saivat kolme päivää juosta metsässä mielinmääriin ja rämpiä kurakoissa.  Lady, Lumo ja Muksis olivat kuraliejussa yltäpäältä, joten iltaisin karvaturrien pesu kuivauksineen vei kolmisen tuntia.  Taimien istuttus ei tässä tainnu sittenkään olla se kovin homma.  Pesupuuhiin kyllästyneenä päädyin suosiolla tekemään koirien lenkit erikseen vaikka karvatassut kuinka nauttivat  pitkän päivän juosta pitkin maita ja mantuja.

Tästä se urakka alkaa.

Ja meillä on niin hauskaa...

Kesäkuussa aloitettiin Muksiksen kanssa näyttelyt Keiteleeltä. Siellä isäntä esitti Muksiksen ja tämä neiti esiintyi maata palvoen ainokaisena rotunsa edustajana saaden kuitenkin EH:n.

     HEINÄKUU

Heinäkuussa oli meillä kauan odotettu kesäloma!  Kuukausi menikin mökkeilessä ja muutamana viikonloppuna käytiin näyttelyssä taas jälleen Muksiksen kanssa.  Muksis sai näyttelyistä mukavat arvostelut ja Keiteleen ryhmiksestä viisastuneena päätin jatkossa itse esittää tämän nuuskuttajan. 

Oulun näyttelyyn lähdettiin kahdeksi päiväksi lapsuuden kaverin kanssa ja hänellä oli menossa mukana Shar pei-rotuinen Rose-koira. Reissu kävi melkeimpä lomasta, koska meillä ei ollut kiirettä minnekkään. 

Oulun näytelmissä treffasimme Viliperin Neropatin "Neron" perhettä. Nerosta oli tullut tosi mukavan luontoinen kaveri, joka pärjää kaikkien kanssa, niin ihmisten kuin lajitovereiden. Kiitos Neron kotiväelle hyvästä sosiaallistamisesta!   

Rose

Tylsääää...

Viliperin Neropatti "Nero"

Puolisisarukset; oikealla Nero ja vasemmalla Muksis.

  Ja muutama lenkkeily kuvanen kesäkuulta Nivalan maisemista.

Yliviskan kv:ssä olivat sisarukset Viliperin Olympiavoittaja "Bobby" ja Olympiamaskotti "Muksis". Bobby pärjäsi siellä vallan hienosti ollen PU 4 ja VASERT.

 ELOKUU

Vuorossa Iisalmen kansainvälinen näyttely. Sunnuntai oli meidän päivämme rankkasateista huolimatta. Muksis oli rotunsa paras koira! Jäimme vielä odottelemaan sateiden laantumista ja ryhmä kehään. Tästä selvisimme  kokemusta rikkaampana.

Kävimme kesän viimeisessä näyttelyssä Kajaanin ryhmiksessä. Siellä kukaan ei saanut SA:ta niinpä sertit jäi jakamatta. Näyttelyn jälkeen kävimme tervehtimässä Muksisken siskopuolta Viliperin Neito Kaunoista "Lyyliä". Teimme mukavan lenkin Puolangan kauniissa vaaramaisemissa.

Näyttelysession päätteeksi oli Muksiskella terveystarkastukset  kyynärie- ja lonkkien osalta. Iloisen voin kertoa, että näistä tarkeista tuli terveen paperit.

VILIPERIN NEITO KAUNOINEN "LYYLI"

Muksis vilvottelee.

Kuvia elokuulta tyttösistä.

Mustikat maistuvat kaikille.

SYYSKUU

Olimme syksyn aikana ahkeria ja kävimme puolukassa monena päivänä. Puolukoita on ollut tänä syksynä hyvin ja mekin keräsimme ennätyksemme, Nyt riittää puolukoita vaikka ei kävisi pariin syksyyn poimimassa. Koiratkin söivät näillä marjastusreissuilla puolukoita sen kun kerkesivät. Niin ja meinasin unohtaa, että  Muksis kävi tarkastuttamassa silmät terveiksi.

LOKAKUU

Muksis suoritti hienosti MH-luonnekuvauksen Hämeenlinnassa. Tulokset päivittyvät sitten aikanaa KoiraNet jalostustietojärjestelmään. Ja tulihan meille maalaisille muutenkin hyödyllinen reissu, koska kävmme katsomassa "ison maailman" menoa ja meininkiä . 

Yhteenveto tuloksista.

Karvanassut lokakuussa.

LUMO

LADY

MUKSIS

Viliperin Nauravaa Kulkulkurie "Repeä" Käyttin tässä myös katomassa ja lenkillä. Repestä on myös kasvanut komea poika. Repe näytti minulle miten hän osaa noutaa lelujaan nimeltä. Ja  taitavahan Repe oli tässä leikissä ja nautti siitä suunnattomasti.

Repen leluaarteita.

Viliperin Naurava kulkuri "Repe"